Joulukuun 5. päivä, no onkos tullut kesä nyt talven keskelle

Nyt palailen kesäisiin lomamatkatunnelmiin. Jäätiin Frankfurtin kisan jälkeen vielä viikoksi Saksan Alpeille lomalle.

Kisapäivän jälkeisenä päivänä hengailtiin vielä tovi Frankfurtissa, käytiin jäätelöllä ystävien kanssa ja nautittiin auringosta ja helteestä. Yöunet olivat jääneet vähäisiksi, pääsin myöhään (vasta puoliltaöin) nukkumaan eikä aamullakaan nukuttanut pitkään - kroppa taisi käydä vähän kierroksilla. Olo oli silti mainio ja jalatkin olosuhteisiin nähden oikein mukavan tuntuiset!

Iltapäivällä hypättiin autoon ja suunnattiin nokka kohti Berchtesgadenia. Edessä oli 500 km ja 5 tuntia autossa. Lyhyt matkahan tuo on Saksan autobaanalla. Parin tunnin ajon jälkeen topattiin huoltsikalle tankkaamaan ja silloin jalat olivat pahemman tuntuiset kuin kertaakaan Ironmanin jälkeen: parin tunnin autossa istuminen oli jäykistänyt kintut totaalisesti ja hitaasti vaappuen pääsin huoltoasemalle ostamaan juotavaa.

Iltasella päästiin perille Berchtesgadeniin. Majoituimme asuntoon, joka sijaitsi kolmannessa kerroksessa, ja kantelin tavaroita portaita pitkin useampaan kertaan. Ihmeelliset jalat kun jaksoivat hyvin! Toki tahti oli kovin rauhallinen, en hötkyillyt yhtään enkä tehnyt mitään äkkinäistä.

Seuraavana aamuna saatiin herätä tähän maisemaan:

Mieli ja sielu lepää.

Kuvassa näkyy Watzmann, Saksan kolmanneksi korkein vuori (2713 m). Tuo seutu ja nuo maisemat ovat meidän molempien suosikkeja. 

Meillähän ei ollut Frankfurtin Ironmanin jälkeen etukäteen ollut oikein mitään muuta suunnitelmaa kuin että jäädään Saksaan lomalle vähäksi aikaa. Minä en kisahermostukseltani jaksanut suunnitella mitään, katsotaan sitten paikan päällä minne mennään. Pari päivää ennen matkalle lähtöä Manageri sanoi, että pakkaahan haikkauskengät mukaan, mennään Berchtesgadeniin. Ollaan oltu siellä monta kertaa ennenkin ja nyt ihana mieheni oli järjestänyt minulle yllätykseksi majoituksen samaan paikkaan missä ollaan ennenkin oltu! Sanoinkin heti, että tämä on kuin palkintomatka :D 

Se palkintomatka alkoi kuitenkin sillä, että sain nuhan. Onneksi sitä kesti vain pari päivää, mutta sitten Managerillekin tuli nuha ja piti vähän lepäillä. Haikkailut jäi vähempään kuin mitä piti, mutta paljon silti tuli käveltyä!

Helle ja kuumuus jatkui, mutta kyllä lämmön kanssa lomalla pärjäilee kun ei tarvitse urheilla :) 

Vietettiin leppoisia päivä, kuljeskeltiin kylällä ja taisin muuten joka päivä ottaa päiväunet! Sen lisäksi nukuin 9-10 tunnin yöunia. Selvästikin uni on se, jota pitkän suorituksen jälkeen tarvitsee palautumiseen. Kroppa kertoi sen selkeästi ja kropan toiveita oli helppo lomalla toteuttaa.

Berchtesgadenissa oli Salomon 4 trails -polkujuoksukilpailun yksi osakilpailu, käytiin katsomassa lähtö.

Tuli puheeksi, että onkohan paikalla yhtään suomalaista. Silmäilin kilpailijoitten nimilappuja, ja sieltähän bongattiinkin yksi suomalainen. Hän sanoi olevansa ainoa osallistuja Suomesta tuossa kilpailussa. 

Reitit ja korkeuserot noilla reiteillä kuulostavat tällaiselle tasamaan tallaajalle huikeilta. Tuolla etapilla oli vain yksi vuori ylitettävänä, matkaa 30 kilometriä ja nousua reitillä 2237 metriä. Seuraavana päivänä matka jatkui 34 kilometrin etapilla. Nousua vain 2000 metriä. Etappeja oli kaikkiaan 4. Huh!

Yhtenä päivänä käytiin risteilyllä ja pienellä vaelluksella lähellä olevalla Königssee-järvellä.

Rakastan näitä maisemia. Valtavan kaunista, kristallinkirkasta vettä, jylhää vuoristoa.

Königsseellä risteilee sähkölaivoja ja jokainen "risteily" on juonnettu. Laiva pysähtelee välillä, katsellaan maisemia ja kuunnellaan tarinoita. Välillä pysähdytään kuuntelemaan poikkeuksellista kaikua, kapteeni lurauttaa trumpetilla serenadin, ja sen kaiun voi kuulla seitsemän kertaa. Kaiku vaan toistuu ja toistuu.

Laiva pysähtyy järvellä St. Bartholomä -kirkolle. Tällä "pysäkillä" on hyvä ravintola ja hyviä patikointireittejä. Haikkaamalla pääsee esimerkiksi jääluolaan.

St. Bartholomä

Tällä kertaa ajeltiin Königssee-järven päähän asti, josta pääsee kävellen toiselle järvelle, Oberseelle. Reitti oli mukava sopivan helppo vaellusreitti.

Tässä on reitin vaikein osuus

Viiden kilometrin kävely palkitsee mahtavilla maisemilla joita riittää koko matkan ajan. Ihan kuin satukirjasta.

Fischunkelalm

Saksassa kun ollaan niin järven päässä oli pieni kioskiravintola, josta sai ostaa voileipiä ja Radleria. Radlerissa on puolet olutta, puolet sitruunalimpparia. Se on hyvää.

"Kotimaisema" oli joka aamu vähän erilainen. Vuori näyttää aina erilaiselta.

Watzmann

Alpeilla viihdyttiin viikko. Paluumatka tehtiin Metzingenin kautta. Metzingen sijaitsee Stuttgartin lähellä, siellä on Metzingen Outlet City. Ollaan käyty siellä ennenkin, tuttu paikka ja siellä on nopea tehdä hankintoja (esim. Adidaksen kaupassa... :)

Tällä kertaa kävi niin, että koko Outlet-kylään iski sähkökatkos, joka kesti yllättävän kauan. Ensin ei pystynyt maksamaan kuin käteisellä, sitten kaikki häädettiin kaupoista pihalle ja toista tuntia taidettiin odottaa sähköjen palaamista. Meidän piti ehtiä samana iltana lähtevälle Finnlinesille Travemündeen, joten meillä oli rajallisesti aikaa ostoksiin. Onneksi olen nopea ja Addun myymälästä löytyi muutamat mieluiset trikoot heti sähköjen palattua. Mitä sitä ihminen muuta tarvitseekaan kuin urheiluvaatetta!

Sähköselkkauksesta huolimatta ehdittiin ajoissa laivaan ja merimatkailtiin 28 tuntia Travemündestä Helsinkiin. Kyllä loma ja matkailu tekee ihmiselle hyvää. Nytkin kirjoittaessa ja kuvia katsellessa tuli hyvä mieli.