Asiaa monesta mukavasta jutusta

Mukavia asioita:

Hot jooga Nokian Liikuntamaailmassa. Tänne menin työporukan kanssa kun halvalla pääsi, oli matala kynnys kokeilla. Etukäteen kerrottiin, että salin lämpötila on noin 30-37 astetta, mukaan kannattaa ottaa juomapullo ja hikipyyhe. Odotin tunnilta supervenyviä lihaksia ja pelkäsin samalla vähän korkeaa lämpötilaa, kuinka kuumalta se tuntuu? Tunti oli ihan täynnä ja melkein toisen varpaat suussa piti joogata. Lämpötila ei mielestäni ollut sitä mitä piti: lämmin oli, mutta ei niinkään kuuma. Hikipyyhettä en tarvinnut kertaakaan, joten ei siellä kyllä tosiaan niin kuuma ollut kuin olisi ehkä pitänyt. Venymiset ja joogailut olivat ihan jees. Lopuksi tehtiin loppurentoutus. Saliin kuului viereisestä salista jumppatunnin musiikit ja äänet sekä salin puolelta raudan kolina, että se loppurentoutus meni kyllä vähän pipariksi. Hauska lajikokeilu silti!

Yoogaian nettijoogatunti: helmikuussa oli tarjolla yksi ilmaistunti. Tunnille itsensä klikkaaminen oli luvattoman helppoa. Sitten vain odottelin siinä kotona takkahuoneen lattialla kunnes ohjaaja ilmestyi paikalle. Tunti oli selkeä ja aloittelijalle helppo ja sopiva. Ohjaaja neuvoi jos asentoa piti korjata, olin valinnut että ohjaaja näkee minut. Nettijooga oli superkätevää ja helppoa, tätä voin kyllä ihan suositella!

Kas näin taipuu triathlonisti.

Pitkä pyörälenkki maasturilla. Maaliskuun ekana päivänä, ilman nastoja, palelematta! No varpaita ehkä ihan vähän paleli, mutta silti kolme tuntia meni ihan hyvin. Aika mahtavaa!

Onkohan se ylöspäin katsova koira? Tai jotakin sinnepäin.

Vatsalihakset on hyvät olla olemassa. Naamakirjan lankkuhaaste kiersi jo alkuvuodesta, mutta viime viikolla työkaveri sai puhuttua minut mukaan. Minut, joka on aina niin vaikea yllyttää... Vaikeaa tässä on vain muistaa tehdä nuo lankut.

Valokuvaushommissa olin yhteen työjuttuun. Onhan se hauskaa vaihtelua olla kameran edessä - täytyy vain luottaa kuvaajaan, että ammattilainen saa otettua kunnollisia kuvia, malli kun on mikä on.

Ja sitten lisää kuvia. Mitäs täällä tapahtuu?

En ole varma hymyilyttääkö enää tässä kohtaa treeniä.

Kuvaaja Pirkkahallissa, o-ou. Jotenkin sitä tulisi mieleen, että kun pyörän kadenssi on 150, niin lähtökohtaisesti pitäisi kieltää kaikki kuvaaminen sadan metrin säteellä, mutta ei voinut mitään, siinä oli oltava ja poljettava hiki hatussa. Juttu on nähtävillä viikon päästä Ilta-Sanomissa. 


Sukkajuttuja. Antsku-sukat. Voi että nämä ne ovat niin rumat että ovat jo hienot!

Hitoksee hyvät sukat.

Ja toiset sukat. Nämä menivät ystävälle. Kirjoneuleesta en jaa itselleni pisteitä, mutta idea oli hauska ja kuvio osui kohdilleen.

Pyöräily on kivaa!

Päivän jooga: Chakra

Chakraa huoltamassa olin tänään.

Ensin piti tosin selvittää, että mikä on chakra. Joogakoulun sivuilla sanotaan näin:
Perustason kundaliinijoogatunti. Chakratunnilla tehdään aina yhteen chakraan keskittyvä kriya ja meditaatio; samaa chakraa käsitellään kolmena peräkkäisenä päivänä. Chakrat ovat energiakeskuksia, joissa prana eli elämän voima virtaa - chakrojen tasapaino vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiimme. Chakra -tunnit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneemmille joogeille.

Tässähän on saanut oikein kunnolla perehtyä uuteen sanastoon - sen minkä minä tuosta ymmärsin, on kriya eli asentosarja. Näytti siis siltä, että ihan oikeaa joogaa on tarjolla ilman ylimääräisiä hörsöilyjä. Tosin myöhemmin selvisi, että kaikenlaisilla elementeillä oli tämäkin tunti kuorrutettu.

Tänään oli vuorossa  sakraalichakra: "Minä tunnen." Ihmissuhteet, tunteet, seksuaalisuus, luovuus, ilo, empatia.

Arvatkaas mitä tein - tämä nyt ei sitten ihan varmasti kuulu joogaan millään tavalla ettekä kerro kenellekään! Käytin sykemittaria. Kiinnosti niin paljon, että mitä tuollaisella tunnilla on sykkeet, että oli pakko kokeilla! Kävin ensin salaa vessassa kokeilemassa laittaa mittarin päälle - siitähän kuuluu ihan julmetun kova piipitys kun se ilmoittaa löytäneensä sykkeen ja sitten uudestaan piippipiip kun harjoituksen laittaa päälle. Liian kova ääni! Päädyin laittamaan mittariin ensin harjoituksen päälle niin että sykkeet löytyivät, sitten hengailin ja 2 minuuttia ennen tunnin alkua käväisin taas eteisnaulakoilla nurkan takana laittamassa mittarin päälle :)

Tunti alkoi mantralla, voi apua sittenkin! No, ei sitä lausetta taidettu toistaa kuin kolme kertaa. Muut osasivat, minä en. Väsytti tänään kyllä sen verran että istuskelin mielelläni hetken silmät kiinni ja kuuntelin.

Sitten alkoi joogaosuus: ensin lämmiteltiin parilla liikkeellä, toinen oli kissa. Konttausasennossa selkä köyryyn ja toisinpäin. Kiva liike selälle. Ohjaaja kertoi samalla tunnin teemasta.

Jokaista joogaliikettä tehtiin arviolta muutaman minuutin ajan. Aika monen liikkeen kanssa sai tehdä tulihengitystä jos halusi. Se on nopearytmistä palleahengitystä nenän kautta. Hengityksen pitäisi voimistaa, virkistää ja puhdistaa elimistöä. Ainakin intensiivisyyttä se toi asentoihin lisää.

Asanoilla (eikös ne joogan asennot tuon nimisiä ole?) on kivoja nimiä: esimerkiksi kissa-lehmä, perhonen ja sammakko. Kummasti nuo eläimet jäivät parhaiten mieleen.

Tunnin raskain liike oli sammakko. Sammakossa ollaan varpaisillaan kyykyssä, kantapäät yhdessä ja polvet auki, sormet lattiassa, selkä suorana. Sisäänhengityksellä nostetaan lantio ylös, pää polviin ja uloshengityksellä palataan alas kyykkyyn ja suoristetaan selkä. Sammakoita piti tehdä 26 kappaletta omaan tahtiin. Sammakoissa nousi syke tunnin maksimiin: 109.

Venytykset kyllä tuntuivat hyvin, lonkankoukistajat ja lantionseutu venyivät muutamissa liikkeissä oikein kivasti.

Kun joogat oli tehty, rentouduttiin kymmenen minuuttia. Ohjaaja soitti monochordia ja lauloi, minä pötkötin peiton alla ja nukahdin. Heräsin nimittäin ihan unesta kun piti alkaa pyöritellä ranteita ja nilkkoja... Tunnin sykekäyrästä näkyy hyvin rentoutuminen: syke näyttää olleen keskimäärin 52, se oli tipahtanut 48:aan (nukahtaminen!) juuri ennen herätystä, sitten tuli hetkellinen pompsahdus 86:een. Pelästyin kun herätettiin. 

Rentoutumisen jälkeen laulettiin vielä hetken aikaa mantraa (se oli kirjoitettu fläppitaululle):

Har Har Har Har Gobinday,
Har Har Har Har Mukunday
Har Har Har Har Udaaray
Har Har Har Har Apaaray
Har Har Har Har Hariang
Har Har Har Har Kariang
Har Har Har Har Nirmaanay
Har Har Har Har Akaamay

Tässähän se on, juutuubista löytyi :D

Olisin etukäteen olettanut nuo mantrajutut hyvin hartaaksi mutta nää tuntuu monet olevan ihan reipastakin menoa. Mulle ei ole kyllä ihan vielä selvinnyt, että miten juuri minä rentoudun tuon mantran avulla. Mantran pitäisi kai tyhjentää mieli, mutta toistaiseksi kaikki on niin outoa, että huomio menee kaikenlaiseen. Ohjaaja kyllä sanoi, että ei pidä välittää siitä, osaako tai muistaako, voi kuunnella, tarttua mukaan jos tuntuu siltä, voi hymistä jotakin, ihan mitä vaan. En ole koskaan ollut hyvä oppimaan kuuntelemalla, minun pitää nähdä. Siksi piti koko ajan kurkkia sitä fläppitaulua, että mitä sieltä seuraavaksi tuleekaan.

Tunnin lopuksi laulettiin aurinkolaulu ja juotiin teetä ja syötiin pähkinöitä. Tuttuja rutiineja alkaa olla :)

Tunnin keskisyke oli muuten 70. Ilman rentoutumisosiota 76, fyysisesti siis hyvin kevyt tunti.

Ihan ookoo. Miten sen nyt sanoisi, rentouttavaa kai se oli, mutta ei tästäkään jäänyt sellaista paloa että voi kun pääsisi pian uudelleen.

Joogasta Pirkkahalliin

Aamulla kello herätti viideltä, aamukahvia ja aamupalaa ääntä kohti ja sitten kohti joogakoulua. Aamusadhana-tunti alkoi aamukuudelta.

Ensin tunnilla jaettiin vihot, joissa oli pitkä tarina gurmukhin kielellä (ikivanha kieli Intiasta). Se oli japji, sielun laulu. Se luettiin, tai oikeastaan laulettiin yhdessä. Tunnin vetäjä lauloi ja säesti monochord-nimisellä soittimella. Musiikki ja laulu oli kaunista (mutta yksitoikkoista). Koko homma oli kyllä vähän hämmentävää. Oli vaikea keskittyä kun gurmukhin kieli oli kuin hepreaa. Vihkosen lopusta löysin ääntämisohjeet, niiden parissa kielitieteilijällä hetki menikin, olivat mielenkiintoisia. Älyttömän pitkään se japji kesti. Vähän häröä.

Kuva loppiaiselta 2010 - silloin oli lunta!

Sen jälkeen alkoi joogaosuus. Silmät pidettiin kiinni (katse piti kyllä kohdistaa "kolmanteen silmään" eli otsaan). Ensin tehtiin pari lämmittelyliikettä, tuulimylly ja selän kiertoja. Sitten tehtiin varsinainen kriya eli asentosarja. Kriyat ovat eri tunneilla erilaisia ja kohdistuvat eri paikkoihin. En kertakaikkiaan muista mihin tämän päivän kriya tähtäsi - en tainnut olla vielä kunnolla aamulla edes herännyt. Se saattoi olla yhtälaikka luovuuden lisäämiseen kuin selän parantamiseksi - ei mitään muistikuvaa :)

Harjoiteltiin tulihengitystä. Tulihengitys tapahtuu nenän kautta, uloshengityksellä vedettiin pallea sisään. Aamun paras osuus olikin nämä joogahommat! Aloitettiin jollain asanalla, joka aukoi tehokkaasti lonkankoukistajaa. Avattiin juurilukko (eli jännitettiin lantionpohjan lihaksia) moneen kertaan. Siitä energia kuulemma vapautuu.

Lopuksi rentouduttiin lämpimän peiton alla 5-10 minuuttia. Rentoutumisen jälkeen oli pieni tauko, sai käydä vessassa tai hakea teetä. 

Toivossa on hyvä elää, laitan lumikuvia tänne josko sitä vihdoin sataisi tänäkin vuonna.

Sitten alkoi laulumeditaatio (lähtökohtaisesti jo epäilin tätä, mutta halusin silti mennä avoimin mielin katsomaan millaista se on). Mantroja oli ehkä jotain 7 kappaletta, saatiin moniste jossa oli mantran sanat ja kerrottiin mihin se vaikuttaa. Yksi mantra oli esimerkiksi tällainen: Ek Ong Kar Sat Nam Siri Wahe Guru (ei mitään käsitystä mitä se edes tarkoittaa). Sitä toistettiin 7 minuuttia risti-istunnassa istuen, kämmenselät reisiä vasten, peukalon ja etusormen päät toisiaan koskettaen. Oikeasti? Kyllä! Pisin mantra oli 22 minuuttia, sen ajan piti istua vasemman jalan kantapään päällä, oikea jalka oli koukussa vartalon edessä polvi ylöspäin, jalkapohja lattiassa. Kädet rukousasennossa edessä. Jos haluat että jalkasi puutuu, tee näin. Lopuksi laulettiin aurinkolaulu, se oli englanniksi joten sen sentään ymmärsi. Ensikertalainen oli ihmeissään.

Kaiken tämän jälkeen syötiin yhteinen aamupala. Olipahan kokemus!

Jooga ja meditaatio kiinnostaa edelleen, mutta minulle riittää sellainen ihan ei-niin-henkinen-jooga, tänään oli vähän turhan henkistä. Meditaatio saisi mieluummin olla ilman mitään mantrojen pölinää ja musiikkia. Tänään kyllä mennessäni jo tiesin, että jotain ekstriimiä on tiedossa - halusin kuitenkin kokeilla. Seuraavaksi kokeilen ihan tavallista perusjoogaa ja jotain muuta rentoutusta tai meditaatiota. Ei lauluja, ei musiikkia kiitos.

Mutta eipähän mistään mitään tiedä ellei kokeile!

Tänk gaad illansuussa oli Pirkkahallissa juoksua pyörää juoksua pyörää juoksua pyörää - en enää muista kuinka monta kertaa toistettiin. Huh, sellaisesta menosta kyllä pidän enemmän. Mitenkään joogaa väheksymättä - se olisi oikein hyvä tukilaji harrastukselle, kunhan se olisi vähemmän erikoista kuin tämänaamuinen. Pirkkahallissa aika kului kuin siivillä, 2 tuntia 20 minuuttia täyttä hikoilua, mahtavaa!

Tästä mää tykkään eniten!

Uusia juttuja

En etsinyt uusia kujeita, mutta ne tuntuivat löytävän minut. Ainahan sitä tulee mietittyä, miten voisi voida paremmin. Miten löytää itselle parhaiten sopivat asiat: ruoka, lepo, liikunta, kaikkien näiden combo ja ajoitus.

Reilu vuosi sitten kävin Optimal Performancella mittaamassa hormonitasapainoa ja ravinto- ja salivalmennuksessa. Sain sieltä kullanarvoisia neuvoja. Hyvinvointini isot suuntaviivat ovat sieltä peräisin ja ne olen todennut erittäin hyvin toimiviksi. Enemmän proteiinia, enemmän kasviksia, enemmän unta, vehnä pois, sokeri pois ja hiilihydraatit liikunnan jälkeen. Noilla yksinkertaisilla opeilla olo on paljon parempi kuin ennen.

Aamupäivän valoilmiö. Itse aurinko!

Olin sattumalta törmännyt jo viime vuoden puolella muutamaan otteeseen oman veriryhmän mukaiseen ruokavalioon. Aihe vähän kiinnosti (niin kuin monetkin asiat kiinnostavat mutta kaikkeen mielenkiintoiseen ei vaan ehdi perehtyä), mutta en tutustunut siihen enempää. Kirjastossa osui vastaan Peter J. D'Adamon kirja Syö oikein oman tyyppisi mukaan. Nappasin sen mukaan selailtavaksi.

Luntakin oli ilmestynyt maahan yön aikana.

Ajatuksena on, että veriryhmällä on vaikutusta siihen, miten ihmisten kannattaisi syödä voidakseen hyvin. Evoluutio sanelee tähän ohjeet, erilaiset veriryhmät ovat kehittyneet erilaisissa olosuhteissa. Tieteellisestihän tämä on täyttä humpuukia, mutta aika mielenkiintoista silti. 

Pilvet peittivät auringon ja taas on normiharmaata.

Omaan nilkkaan kolahti se, että kasvisruokavalio sopisi minulle parhaiten (A-veriryhmä). Liha on suorastaan haitallista. En ole koskaan erityisesti rakastanut pihviä ja punaista lihaa, olen kyllä syönyt, halunnut syödä ja halunnut tykätä. Onhan se nyt hyvää ja laadukasta proteiinia. Aina melkein kuitenkin mieluummin valitsen kalaa tai jotain muuta. Jotenkin vasta nyt aloin ajattelemaan, että ei kai minun ole pakko väkisin yrittää pitää lihasta. Se proteiinin saanti on vaan mietityttänyt, enkä ole oikein osannut valmistaa mitään kasvisruokiakaan.

Tästä inspiroituneena ostin mung-papuja, liotin ne ja valmistin ruuaksi - tuli ihan järjettömän hyvää eikä ollut edes vaikeaa!

A-veriryhmän tyyppi reagoi stressiin haitallisesti (kukapa ei?), liikunnaksi suositellaan erityisesti joogaa ja meditaatiota. Olen pitkään pohdiskellut, että jooga ja meditaatio sopisivat hyvin triathlonharrastuksen tueksi, mutta en ole tehnyt asian suhteen mitään. 

Bongasin facessa kaverin jakaneen tiedon, että joogakoulussa nimeltään Ong Namo on loppiaisena avoimien ovien päivä. Ajattelin, että nytpä vihdoin menen kokeilemaan joogaa. Huomasin, että kun sivulla on tietty määrä tykkääjiä, nopein ilmoittautunut saa yhden kuukauden jäsenyyden. Minua onnisti ja sain sen kuukausijäsenyyden! How cool is that! Jännittävää tulee olemaan, en ole nimittäin koskaan käynyt oikeassa joogassa. Gogolla aikanaan käymiäni joogatunteja en laske oikeaksi joogaksi.

Sorsat uimassa parkkiin.

Mielenkiintoisia asioita sattunut tähän vuoden alkuun. Suunnitelmissa on testailla lisää kasvisruokia ja toivottavasti löytää lisää mieleisiä ja helppoja ainesosia (ne "hankalat" pavut!) ja reseptejä omaan keittiöön. Suunnitelmissa on nähtävästi myös joogailla. Toivottavasti jooga avaa kireitä lihaksia, opin rauhoittumista ja ehkä jopa meditaatiotakin.

Ong Namossa on nähtävästi kundaliinojoogaa - ensin pitänee tutustua siihen, että mitä se kundaliinijooga oikein on. Onko se kenellekään tuttua?

Jooga, näin se menee!
Kuva