Päivän jooga: Chakra

Chakraa huoltamassa olin tänään.

Ensin piti tosin selvittää, että mikä on chakra. Joogakoulun sivuilla sanotaan näin:
Perustason kundaliinijoogatunti. Chakratunnilla tehdään aina yhteen chakraan keskittyvä kriya ja meditaatio; samaa chakraa käsitellään kolmena peräkkäisenä päivänä. Chakrat ovat energiakeskuksia, joissa prana eli elämän voima virtaa - chakrojen tasapaino vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiimme. Chakra -tunnit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneemmille joogeille.

Tässähän on saanut oikein kunnolla perehtyä uuteen sanastoon - sen minkä minä tuosta ymmärsin, on kriya eli asentosarja. Näytti siis siltä, että ihan oikeaa joogaa on tarjolla ilman ylimääräisiä hörsöilyjä. Tosin myöhemmin selvisi, että kaikenlaisilla elementeillä oli tämäkin tunti kuorrutettu.

Tänään oli vuorossa  sakraalichakra: "Minä tunnen." Ihmissuhteet, tunteet, seksuaalisuus, luovuus, ilo, empatia.

Arvatkaas mitä tein - tämä nyt ei sitten ihan varmasti kuulu joogaan millään tavalla ettekä kerro kenellekään! Käytin sykemittaria. Kiinnosti niin paljon, että mitä tuollaisella tunnilla on sykkeet, että oli pakko kokeilla! Kävin ensin salaa vessassa kokeilemassa laittaa mittarin päälle - siitähän kuuluu ihan julmetun kova piipitys kun se ilmoittaa löytäneensä sykkeen ja sitten uudestaan piippipiip kun harjoituksen laittaa päälle. Liian kova ääni! Päädyin laittamaan mittariin ensin harjoituksen päälle niin että sykkeet löytyivät, sitten hengailin ja 2 minuuttia ennen tunnin alkua käväisin taas eteisnaulakoilla nurkan takana laittamassa mittarin päälle :)

Tunti alkoi mantralla, voi apua sittenkin! No, ei sitä lausetta taidettu toistaa kuin kolme kertaa. Muut osasivat, minä en. Väsytti tänään kyllä sen verran että istuskelin mielelläni hetken silmät kiinni ja kuuntelin.

Sitten alkoi joogaosuus: ensin lämmiteltiin parilla liikkeellä, toinen oli kissa. Konttausasennossa selkä köyryyn ja toisinpäin. Kiva liike selälle. Ohjaaja kertoi samalla tunnin teemasta.

Jokaista joogaliikettä tehtiin arviolta muutaman minuutin ajan. Aika monen liikkeen kanssa sai tehdä tulihengitystä jos halusi. Se on nopearytmistä palleahengitystä nenän kautta. Hengityksen pitäisi voimistaa, virkistää ja puhdistaa elimistöä. Ainakin intensiivisyyttä se toi asentoihin lisää.

Asanoilla (eikös ne joogan asennot tuon nimisiä ole?) on kivoja nimiä: esimerkiksi kissa-lehmä, perhonen ja sammakko. Kummasti nuo eläimet jäivät parhaiten mieleen.

Tunnin raskain liike oli sammakko. Sammakossa ollaan varpaisillaan kyykyssä, kantapäät yhdessä ja polvet auki, sormet lattiassa, selkä suorana. Sisäänhengityksellä nostetaan lantio ylös, pää polviin ja uloshengityksellä palataan alas kyykkyyn ja suoristetaan selkä. Sammakoita piti tehdä 26 kappaletta omaan tahtiin. Sammakoissa nousi syke tunnin maksimiin: 109.

Venytykset kyllä tuntuivat hyvin, lonkankoukistajat ja lantionseutu venyivät muutamissa liikkeissä oikein kivasti.

Kun joogat oli tehty, rentouduttiin kymmenen minuuttia. Ohjaaja soitti monochordia ja lauloi, minä pötkötin peiton alla ja nukahdin. Heräsin nimittäin ihan unesta kun piti alkaa pyöritellä ranteita ja nilkkoja... Tunnin sykekäyrästä näkyy hyvin rentoutuminen: syke näyttää olleen keskimäärin 52, se oli tipahtanut 48:aan (nukahtaminen!) juuri ennen herätystä, sitten tuli hetkellinen pompsahdus 86:een. Pelästyin kun herätettiin. 

Rentoutumisen jälkeen laulettiin vielä hetken aikaa mantraa (se oli kirjoitettu fläppitaululle):

Har Har Har Har Gobinday,
Har Har Har Har Mukunday
Har Har Har Har Udaaray
Har Har Har Har Apaaray
Har Har Har Har Hariang
Har Har Har Har Kariang
Har Har Har Har Nirmaanay
Har Har Har Har Akaamay

Tässähän se on, juutuubista löytyi :D

Olisin etukäteen olettanut nuo mantrajutut hyvin hartaaksi mutta nää tuntuu monet olevan ihan reipastakin menoa. Mulle ei ole kyllä ihan vielä selvinnyt, että miten juuri minä rentoudun tuon mantran avulla. Mantran pitäisi kai tyhjentää mieli, mutta toistaiseksi kaikki on niin outoa, että huomio menee kaikenlaiseen. Ohjaaja kyllä sanoi, että ei pidä välittää siitä, osaako tai muistaako, voi kuunnella, tarttua mukaan jos tuntuu siltä, voi hymistä jotakin, ihan mitä vaan. En ole koskaan ollut hyvä oppimaan kuuntelemalla, minun pitää nähdä. Siksi piti koko ajan kurkkia sitä fläppitaulua, että mitä sieltä seuraavaksi tuleekaan.

Tunnin lopuksi laulettiin aurinkolaulu ja juotiin teetä ja syötiin pähkinöitä. Tuttuja rutiineja alkaa olla :)

Tunnin keskisyke oli muuten 70. Ilman rentoutumisosiota 76, fyysisesti siis hyvin kevyt tunti.

Ihan ookoo. Miten sen nyt sanoisi, rentouttavaa kai se oli, mutta ei tästäkään jäänyt sellaista paloa että voi kun pääsisi pian uudelleen.