lauantai 3. tammikuuta 2015

Vuosi 2014

Katsaus viime vuoteen, vaikka hyvää kyytiä ollaankin jo menossa vuotta 2015.

Tammikuu

Lämmintä ja lumetonta. Pyöräilin ensimmäistä kertaa elämässäni tammikuussa ulkona. Kävin yhden kerran Kaupissa tykkilumiladulla hiihtämässä. Talven hiihdot jäivät 20 kilometriin.

Tammikuussa joogasin ja kokeilin tehdä kasvisruokia. Voitin Ong Namo -kundaliinijoogakouluun kuukausikortin ja kävin joogassa enemmän kuin koskaan elämässäni. En hurahtanut näihin puuhiin sen enempää mutta muutama hyvä resepti jäi takataskuun ja joogaan kyllä jatkossakin mielelläni jos tilaisuus tulee.


Helmikuu

Piipahdin tyttöporukalla Tallinnassa. 

Triathlonseurani Triathlonteam226 täytti 10 vuotta. Kymppisynttäreitä juhliessa ansioituneet palkittiin, ja vuoden ja koko elämäni yksi tähtihetki olikin, kun sain kauden 2013 parhaiten kehittyneimmän urheilijan kunniakirjan




Helmikuun hankinta: Tacxin traineri Suomen Urheilupyörästä. Uusi traineri sai kovaa kyytiä Pirkkahallitreeneissä.


Maaliskuu

Joogailin lisää. Kokeilin Hot joogaa ja Yoogaian nettijoogatunteja. 

Olin Ilta-Sanomissa jutussa, jonka otsikko on "Näin sohvaperunasta tuli himoliikkuja". Vieläkin huvittaa kun juttuun jäi yksi virhe - vaikka sain sen luettavakseni, sitä oli silti jälkikäteen vähän muutettu. Jutussa nimittäin kerrotaan, että ajan hybridipyörällä. Älkää uskoko kaikkea mitä lehdissä lukee. Täällä selittelen sanomisiani.




Ihan maaliskuun lopulla lähdettiin mahtavalle pyöräleirille Toscanaan!


Huhtikuu


Huhtikuun alussa oltiin edelleen Toscanassa. Ikimuistoinen viikko, täältä voit käydä lukemassa ja fiilistellä maisemia.




Kävin lyhyellä työreissulla Prahassa. Ehdin taas rakastua uudelleen tsekin kieleen. Puhuin sitä joskus paremminkin, nyt se on vähän unohtunut, mutta se on lempikieleni aina vaan, niin kaunista ja ihanaa.

Kisasin Jämillä talvitriathlonissa. Seuran kanssa käytiin Jämillä treenaamassa ennen kisaa, ja siitä on tallennettuna yksi ikimuistoinen video. En ole aikaisemmin kehdannut jakaa sitä blogissa, mutta tässä se nyt on. On tää niin hauska!




Facebookissa kirjoitin videosta näin:
Hupivideo päivän treenistä! Oltiin aikaisemmin jo pyöräilty kisareitti kertaalleen (minä pöljä luulin että se riittää). Tässä olin juuri juossut kisareitin ja ottanut vielä loppukirinkin. Vedin loppukirin aika kovilla sykkeillä. Vormisto koittaa videolla saada mua tajuamaan että nyt pitäis jatkaa harkkakisaa ja vetäistä pyöräreitti kahtena kierroksena - henkisesti olin tuossa vaiheessa jo menossa hiihtämään, enkä ihan ilahtunut pyöräilymahdollisuudesta :)
minä: ny?
minä: jaa se reitti?
minä: Kaks? (Näytän sormilla!)
Sami: Tää on kisa!
minä: Ai sinne ylös? Ai sinne koko reitti?
Sami: juu juu!
minä: Hullu! Mää vedin ihan soosiks jalat! (yksi epäuskoinen hymynkare naamalla välissä, muuten on aika totinen tyttö)
Sitten etsitään juomapulloa ja laittelen sykemittaria käyntiin jajaja... Loppujen lopuksi pyörässä on aivan liian iso vaihde enkä millään meinaa saa vaihdettua sitä pienemmäksi, kiemurtelen pyörällä sinne sun tänne... Loppua en edes kehtaa laittaa tänne...

Oli se itse talvitriathlonkisakin ikimuistoinen. Otin hiihtoon vahingossa kaverin sukset. Ei siis mennyt ihan putkeen, toivottavasti tämä kokemus opetti olemaan jatkossa tarkempi.

Trianthlonteam 226:n harkkakisat alkoivat. Kisasin 38 kilometrin harkkatempossa nippa nappa ennätysaikani. Ihan tyytyväinen olin, rasitustakin siinä kun oli melko paljon alla.


Toukokuu

SUP Aero TT -triathlonpyörä muutti kotiin. Ai että voi pyörä olla kaunis




Harkkakisaduathlonit alkoivat. Ensimmäinen harkkaduathlon, juoksu-pyörä-juoksu oli aika pitkä, 7-20-3,5 km. Ensimmäinen kisa uudella pyörällä! Kerkisin kisassa toiseksi viimeiseksi. Sitä se on kun kisaa itseänsä parempien kanssa.

Aloin käymään suunnistamassa. En todellakaan yksin, vaan porukalla mentiin etten eksy. Kivaa hommaa vaikka en ymmärräkään siitä mitään!


Kisasin toisen harkkaduathlonin, hauskaa ja hapokasta. sijoitus edelleen toiseksi viimeinen.

Kisasin SM-duathlonin perusmatkalla, ja voitin oman sarjani SM-kultaa! Tämä oli vuoden toinen tähtihetki! Ihan käsittämättömän hienoa, meni siinä vähän aikaa ihmetellessä että onko tämä edes tottakaan. Se oli ihan käsittämätön päivä, vaikka oli kuuma niin juoksu kulki ihan ookoo mutta pyörä se vasta kulkikin. Olin siinä pyörän päällä jotenkin ihan ihmeissänikin että miten se menee niin kovaa. Se oli mun päivä se!




Toukokuussa kävin myös Likkojen lenkillä ja kuun lopussa aloitin avovesiuintikauden. Kisasin seuran 20 kilometrin tempokisassa. Kisasin myös elämäni ensimmäisessä polkujuoksutapahtumassa, Inov-8 Trail cupissa. Sekin olin ihan hurjan hauskaa.


Kesäkuu

Iltarasteilla käynti jatkui. 

Kävin Kaupin kanuunoitten järjestämällä maastopyöräilyn alkeiskurssilla. Juoksi uudestaan Inov-trail cup -polkujuoksun osakilpailussa. Pyöräilin Pirkan pyöräilyssä maantiepyörällä 217 kilometriä.

Juhannuksena oli kylmä. Kävin Eppujen keikalla ja juhannusaattona koitettiin treenata 13-asteisessa vedessä... Eihän siitä mitään tullut. Pääsin kuitenkin testaamaan uutta turvakellukettani!




Jätin yhden harkkakisankin väliin kun oli niin turkasen kylmä. 


Heinäkuu


Olin Aqua Plussan avovesiuintikurssilla. Karseen kylmää touhua mutta taas tuli uintiin paljon varmuutta lisää. 

Kisasin Voimarinteen teräsmieskisassa triathlonin sprinttimatkalla (uinti 300 m - pyörä 20 km - juoksu 5 km). Leikkasin puukolla sormeeni aika ison viillon kisaa edeltävänä päivänä, mutta uin sitten paketoidulla sormella. Kaikkea sitä tekevälle sattuukin. Uinti meni rauhallisesti, pyörä meni aika kivasti ja juoksu oli ihan kamalaa. Kesän kisojen teema oli yleisestikin se, että juoksu ei kulkenut.


Toisena päivänä olin Voimarinteellä talkoissa. Talkoilu triathlonkisoissa on mukavaa puuhaa. Siinä ehtii hyvin katsella muita kisaajia ja nähdä kaikenlaista mistä voi ottaa opikseen - tai mistä ei kannata ottaa opikseen :)

Kisasin harkkakisatriathlonin, uinti 300 m, pyörä 10 km, juoksu 3,5 km.

Ilmoittauduin Frankfurtin Ironmanille. Se järjestetään heinäkuussa 2015, joten tuntui siltä, että onhan tässä aikaa treenata (ei tunnu siltä enää...).

Kisasin Säkylä triathlonissa sprinttimatkalla ja olin naisten kolmonen, se oli mahtavaa!




Kisasin toisen harkkakisatriathlonin. Uinti oli tahmeaa, pyörä oli ok ja juoksukin tuntui jo vähän paremmalta.

Hyvä että tuntuikin, koska seuraavaana oli kesän pääkisa, Joroisten puolimatkan SM-kisa. Uinnissa suunnistusvirhe, pyörä ihan ok ja juoksu köpöttelyä. Kamalan kuuma oli. Loppuaika 6 tuntia 26 sekuntia. Olisi ollut kiva alittaa kuusi tuntia, mutta tällä kertaa meni vielä hippasen yli.





Elokuu

Elokuussa käytiin lomareissulla Milanossa.




Kisasin vielä pari kertaa, ensin työpaikan triathlonkisassa sprinttimatkalla, sijoitus naisten sarjan toinen. Toinen kisa oli viimeinen seuran harkkakisa, se oli kisa jossa juoksu viimein alkoi tuntua hyvältä ja kulkea. 

Nastolan täyden matkan SM-kisassa olin talkoissa ja huoltohommissa. Oli mahtavaa olla paikan päällä todistamassa ystävän ensimmäistä täyden matkan kisaa ja SM-hopeaa!

Voitin Cheekin keikalle Olympiastadionille VIP-liput, keikka oli hieno kokemus.




Elokuun viimeisenä viikonloppuna olin Ahvenanmaalla triathlonkisoissa talkoohommissa ja vähän kisaamassakin. Talkoitten lomassa voitettiin daamien joukkueviestikisassa kultaa!



Elokuussa alkoi oireilla polvivaiva, jota olenkin koko syksyn potenut.


Syyskuu


Syyskuussa sain Suunnon uutuuden, Ambit3:n pilottikäyttöön. Olen ollut siihen todella tyytyväinen. Kaunis ja helppo käyttää, niin kuin Suunnot yleensäkin.




Polvi vaivasi syyskuussa toden teolla. En päässyt kunnolla treenaamaan, mutta juoksentelin kisoissa silti. Juoksin Cooperin testinkin, 2620 metriä. Hyvä tulos polvikipuiselle.


Juoksin Tampereen puolimaratonilla minulle hitaan puolimaratonin (1:55), mutta ensimmäisen negative splitin, eli jälkimmäinen puolikas oli nopeampi.



Hain mukaan Tough Mudder -tapahtumaan. Ajauduin tällaiseen, koska työpaikka aloitti markkinointoyhteistyön Tough Mudder -tapahtumajärjestäjän kanssa. Fyysisessä testissä rämmin suossa kaulaa myöten. Olihan se hauskaa :) Onnekseni en päässyt itse tapahtumaan, oli nimittäin muutakin tapahtumaa sovittuna...




Oli nimittäin Berliinin maraton, pitkäaikainen haaveeni, jonne olin saanut arvonnassa paikan. Maalissa olin ajassa 4:10. Juoksentelin siis hyviä juoksuja, vaikka onnuin polvea aina välillä. Maratonin jälkeen se kyllä yllättäen oli parempi kuin ennen! 








Lokakuu

Kävin seuraamassa Tough Mudder -joukkueen treenejä. Oli suotreeniä ja korkeisiin paikkoihin kiipeilyä. Huimasi kun vierestä katseli.



Kävin ensimmäisellä trail running -yhteislenkillä. Pimeässä ja poluilla, se oli melkoisen ekstriimiä se!

Pääsin Tampereen urheiluhierojakouluun projektiurheilijaksi ja hieronnasta tuli jokaviikkoista. Se yhdistettynä fysioterapiaan ja akupunktioon alkoi saada polvea kuntoutumaan. Tai eihän siinä itse polvessa koskaan mitään vikaa ollut, lantion seudun virheasento ja lihaskireydet vain heijastivat kivun polveen.


Marraskuu

Marraskussa kävin Tampereen Yö-rogainingissa suunnistamassa.





Minusta oli pieni juttu Kauneus ja Terveys -lehdessä. Kerroin mikä motivoi liikkumaan.



Kävin ensimmäistä kertaa juuri avatussa Kissakahvila Purnauskiksessa Tampereella. Se on oikea hyvän mielen kahvila :)

Sain treeniohjelman. Noudatin ohjelmaa tarkasti ja olin havaitsevinani kehitystä. Tein onnistuneita pitkiä treenejä ja odotin lunta ja hiihtokautta.


Joulukuu

Kävin vihdoin muutamia kertoja hiihtämässä, ensin Nokialla Koukun tykkilumiladulla ja jouluna ihan luonnonlumella Ylöjärvellä ja Kaupissa. Nautin hiihdosta suunnattomasti.




Kävin hieronnan ja fysioterapeutin lisäksi osteopaatin vastaanotolla. Vammajalka tuntuu pikkuhiljaa kuntoutuvan. 

Sairastin poskiontelontulehduksen ja korvatulehduksen. Toivon, että sairastelut alkaisivat nyt olla tässä.

Osallistuin muuten viime vuonna "Sata syytä olla onnellinen" -haasteeseen, kirjoitin joka päivä yhden asian, joka tekee minut onnelliseksi. Lista oli näköjään jäänyt kohtaan 70. Mikä unohdus! Lupaan tänä vuonna jatkaa listan loppuun. Koskaan ei ole liian myöhäistä löytää arkipäivän syitä olla onnellinen.

On ollut käsittämättömän hieno ja tapahtumarikas vuosi. Sen oikeastaan ymmärsin vasta kun kirjoitin tätä koostetta. Näitä on kiva muistella. Kisoja ja tapahtumia taisi vuoden mittaan olla 19, mikäli oikein laskin. 

Toivottavasti vuosi 2015 tuo tullessaan yhtä hienoja juttuja! 


6 kommenttia:

  1. Kivaa luettavaa ja olet ollut ahkera kisaamaan ja tapahtumiin osallistumaan - hatunnosto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseänikin yllätti se, että missä kaikessa sitä on tullutkaan oltua mukana. Tätä kirjoittaessa kaikkea oli hauska muistella.

      Poista
  2. Upea vuosi sulla on ollut! Hyvä Soile!! <3 Ens vuosi on varmasti yhtä hieno, Frankfurt tulee varmasti olemaan vuoden kohokohta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoisia juttuja tosiaan vuoden aikana on tavallisen tallaajan elämässä ollutkin! Ja tänä vuonna Frankfurt tulee aivan varmasti olemaan mieleenpainuva kokemus :)

      Poista
  3. Hei tämä oli kiva yhteenveto! :) Erityisesti pisti silmään tuo mainintasi tshekin kielestä, sillä minäkin olen opiskellut sitä ja luettuna jonkin verran ymmärtänytkin (puhe jäi vielä aika alkeiden tasolle). Tykkäsin kielestä kuitenkin tosi paljon! Oletkos asunut noilla main joskus? Mä olin vaihtarina Itä-Tshekissä ja myöhemmin työharjoittelussa Prahassa. Lisäksi seurustelin monta vuotta slovakialaisen pojan kanssa, joten Tshekissä ja Slovakiassa tuli käytyä aika paljon :) Ps. Liittyen edelliseen postaukseesi; minäkin olen kissaihmisiä ja aiotaan mennä käymään kissakahvilassa maaliskussa, kun tullaan äidin ja siskon kans Tampereelle! Mukavaa ja menestyksekästä tulevaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, on harvinaista kuulla että joku muukin puhuu tsekkiä! En valitettavasti ole koskaan asunut siellä, olisi varmasti ollut kiva maa olla vaihdossa. Mulla on tausta venäjän kielestä ja siitä oli kyllä apua tsekin opinnoissa. Vaikka toisaalta se sekottikin valtavasti. Mulla oli loistava natiivi opettaja Prahasta joka piti yliopistolla pari kertaa kurssin. Hän ei puhunut sanaakaan englantia eikä suomea niin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin oppia äkkiä tsekkiä :D

      Menkää ihmeessä kissakahvilaan, mutta muistakaa ehdottomasti tehdä pöytävaraus! Ettei vaan tule turhaa reissua, kahvila on ollut niin suosittu. Syömään kannattaa sitten ehdottomasti mennä uudehkoon ravintola August Von Trappeen, Hans Välimäen paikkaan. Kävin siellä eilen, todella hyvää ruokaa ja itse rakennus ja miljöö on ihastuttava! Tornihotellissa kannattaa käydä katsomassa maisemat. Syömään sinne en menisi, paljon parempiakin paikkoja on. Kysy vaan jos haluat matkavinkkejä :)

      Mukavaa uutta vuotta sinullekin :)

      Poista