lauantai 1. marraskuuta 2014

Viinitasting kampaajalla

Bläki on tamperelainen kampaamo, jossa vietettiin eilen asiakasiltaa. Samalla juhlittiin Bläkin 5-vuotista taivalta. Olin mukana, koska olen ollut Bläkin asiakas koko sen olemassaoloajan. Sitä ennenkin kävin jo Bläkin perustajattarella Lindalla asiakkaana toisessa paikassa. 


Tästä mennään sisään. Just cut it.

Bläki sijaitsee Rongankadulla Tampereen keskustassa. Kuljen kampaajalle aina autolla, ja parkkipaikkoja löytyy ihan kampaamon vierestä kadulta, minä tosin jätän auton aina muutaman minuutin kävelymatkan päähän ja hyödynnän ilmaisen pysäköinnin parkkikiekolla.


Asiakasilta oli mainio pimeän syksyn piristys, jätin suoraan sanottuna uintitreeninkin väliin tämän takia. Ja minä en kyllä helposti jätä treeniä väliin. 

Bläkissä omia tuotteitaan esitteli kaksi muutakin tamperelaista yrittäjää: käsitöiden ystäville oli tarjolla Lankakauppa Kerän ihania lankoja ja korujen ystäville Sininka-merkkisiä käsintehtyjä koruja. Illan päätteeksi sommelier Heidi Mäkinen opasti punaviinien valinnassa. Heidi sijoittui 2014 Suomen sommelier SM-kilpailun toiseksi. Hän työskentelee Tampereella Ravintola C:ssä ja Suomalaisen Klubin ravintolassa.


Herkulliset tarjoilut

Tarjoilupöydissä oli juustoja ja viiniä ja makeita herkkuja. Kakkukin oli musta kuten Bläkin tyyliin sopii.


Bläkin sydän - iloinen Linda.

Olen ollut Lindan asiakas jo niin kauan kuin jaksan muistaa. Linda on värjännyt hiukseni vaaleasta tummaan ja tummasta vaaleaan, on ollut pitkää ja lyhyttä mallia, pidennyksiä. Varmaan melkein kaikkea mutta ei permanenttia :D

Luottokampaajasta en luovu. Aikanaan olin kyllästynyt hiuksiini, halusin jotain muutosta mutta en tiennyt mitä. Sain selkeän suosituksen Tampereen parhaasta kampaajasta ja päädyin Lindan tuoliin istumaan. Sanoin haluavani jotain ihan erilaista, muodonmuutoksen. Lähtötilanne päässä oli tavalliset puolipitkät omanväriset, punertavanvaaleat hiukset. Linda katseli hetken aikaa, sanoi että värjätään tummaksi ja laitetaan lisäksi vähän mustaa. Tuijotin silmät suurina että apua, mitä se meinaa. "Leikataan lyhyeksi ja leikataan miniotsatukka". Siinä vaiheessa pitelin tuolin reunoista kiinni ja päätin, että nyt pidän suuni kiinni ja seuraan mitä tapahtuu. Jostain syystä luotin heti Lindaan vaikka pelottikin. Lopputulos oli hyvä ja tykkäsin siitä paljon - onneksi luotin. Sen jälkeen Linda onkin saanut tehdä hiuksilleni suurinpiirtein mitä haluaa. Helppoa ja mukavaa istahtaa kampaajan tuoliin kun saa vain juoda kahvia ja lukea lehtiä, ei tarvitse pähkäillä mitä kuontalolleen tekisi.


Vuosien varrelta Lindan loihtimia hiustyylejä,
joita eivät varmaan kaikki enää muistakaan :)


Bläkissä tehtiin eilen myös pikakampauksia.


Oriben käyttäjät, tiesittehän että Bläkistä saa tuotteita?



Lankakauppa Kerä on ollut suosikkini jo pitkään, vaikka en ole liikkeessä koskaan käynytkään. Seuraan Kerää Instagramissa ja luen Kerän blogia. Kerä päivitykset ovat kauniita ja inspiroivia. Elämässä pitää olla säännöllinen annos kauniita asioita ja inspiraation lähteitä, Kerä on yksi sellainen.

Kerässä on neuletapaaminen lauantaisin klo 12-15. Neuletapaamiset ovat oiva keino rupatella neuleista innostuneiden kanssa ja kysyä neuvoja viisaammilta. Sain kuulla, että myös muulloin asiakkaat tulevat liikkeeseen istumaan ja neulomaan. Kerä avaa maanantaina liikkeensä uusissa tiloissa osoitteessa Verkatehtaankatu 8. Aion mennä piipahtamaan siellä kunhan suinkin ehdin.


Ihania lankoja kauniisti esillä.

Tätä ohjetta olen ihastellut ennenkin Kerän blogissa: yhden illan tuubihuivi. Nyt näin tuubihuivia neulottavan livenä ja toden totta se näytti valmistuvan nopeasti. Lanka oli ihanan pehmoista ja lämmintä merinovillan ja alpakan sekoitusta. Opin, että merinovillan kuitu on ohuempaa kuin tavallisessa villassa, siksi se ei kutita eikä ärsytä ihoa.


Sormet syyhyävät neuloman kun näkee tällaisia lankoja.

Sininka-käsintehdyt korut ovat herkän kauniita ja yksinkertaisia.


Sininkan koruja

Kaiken tämän ihanan lisäksi sommelier-Heidi maistatti viinejä. Maistatustilaisuus oli mukavan rento ja rupatteluhenkinen. Ihmiset kyselivät tavallisia mieltä askarruttavia asioita: minkä verran viinistä kannattaa maksaa, saako halvalla hyvää, mistä tietää onko viini kunnossa, pitääkö viini kaataa aina karahviin, kauanko avattu viinipullo säilyy, millainen viini kannattaa viedä lahjaksi ja niin edelleen. 


Maisteltiin kolmea eri viinä. Ensimmäisenä (vasemmanpuoleinen pullo) maistettavana oli pinot noir -rypäleestä tehty ranskalainen Joseph Drouhin Givry. Viini oli väriltään melko läpinäkyvää ja maultaan raikasta ja hapokasta. Oikein mukavan makuinen kevyehkön tuntuinen ja marjaisen tuoksuinen, hinnaltaan kymmenen euron viini. Pullo oli "puolikas pullo" (0,375 l), näitä kuulemma nykyään ostetaan paljon, pullosta saa pari lasillista eikä viiniä jää säilytettäväksi.

Toinen maistettu viini (keskimmäinen pullo kuvassa) oli espanjalainen Savia Viva Familia Tinto tempranilla-rypäleestä. Viini oli keskitäyteläinen, marjainen ja tanniinisuus kuivatti vähän suuta. Oikein hyvä ja monikäyttöisen makuinen viini, kympin arvoinen tämäkin.

Kolmas viini oli chileläinen syrah-rypäleestä valmistettu Leyda Single Vineyard Canelo. Viini on väriltään tumma, aromikas, tanniininen, maistui suussa pitkään. Tämä mielestäni sopisi erinomaisesti punaisen lihan kaveriksi. Hintaluokaltaan 15 euron arvoinen viini.

Viinien tarjoilulämpötilasta juteltiin sen verran, että nykypäivän huoneenlämpö on liian lämmin viinin tarjoiluun. Kuulemma viinin voi käyttää jääkaapissa ennen tarjoilua, niin maku tulee paremmin esiin ja viini on raikkaampaa.

Halvalla ei saa hyvää tässäkään tapauksessa, viiniin kannattaa investoida 10-15 euroa, silloin saa hyvää. Jos viiniä jää juomatta ja kyseessä ei ole kierrekorkillinen pullo, älä sulje pulloa pumpulla, joka pumppaa pullosta ilman pois. Se todennäköisesti vie viinin makuakin.


Sommelier esittelee viinejä, taustalla neulotaan.

Viinejä pyöriteltiin lasissa, katseltiin viinin väriä, haisteltiin ja maisteltiin. Opin, että hajuaistia voi kehittää. Kummallista, mutta se ei ollut aikaisemmin tullut mieleenikään. Kannattaa vaan alkaa haistella esimerkiksi ruokaa laittaessa erilaisia raaka-aineita. Kuulemma jo parin viikon päästä huomaa hajuaistin herkistyneen. Taidanpa kokeilla.






Kiitos Bläkille mainiosta illasta! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti