sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Pirkan hiihto 2015

Puolipirkka 45 kilometriä vapaalla tyylillä on nyt takana, raskasta oli, huh sentään! Ylämäet oli aikamoista puuroa, onneksi taas lähtiessä ei tiennyt mitä tuleman pitää.

Sää oli ihan mukava, lämmin ja aurinkokin melkein iltapäivällä pilkahti. Lunta oli paikoin hyvin ja paikoin vähän vähemmän. Pirkan hiihdon talkoolaiset olivat kyllä tehneet ison työn että koko hiihto saatiin järjestettyä. Tienylityskohdissa lapiomiehet lapioivat lunta reitille minkä ehtivät. Joillain metsäisillä pätkillä jostain kohtaa melkein maata pilkisti näkyviin, että vähän varovainen sai olla. Muutenkin baanat ovat aikaisempina vuosina olleet paljon leveämmät kuin nyt, mutta näillä mentiin ja oikein hyvä hiihtohan siitä tuli.



Tässä olen vielä virkeä ja täynnä energiaa!
Kiitos kuvasta Sarille.

Hiihto meni omaa tasaista vauhtia, kun en muutakaan osaa. Alussa sykkeet olivat vähän yläkanttiin, mutta niin se on aina kun ryhmässä lähdetään ja pitää vaan mennä porukan mukana. Kun pääsin hiihtämään omaa vauhtiani, sykekin tasaantui. Ylämäessä olen ottanut maksimisykkeen 169 Lintuharjun nousussa, se on minulle aika kova syke hiihdossa. Ylämäkiä tuohon puolikkaan Pirkan hiihdon reitille osuu aika mukavasti. Minulle on kerrottu, että Pirkan hiihdon alkupätkä on paljon helpompi. Kuulemma pelkkää alamäkeä. En tiedä, mutta jos tänään minulta olisi maalissa kysytty, että hiihdänkö ensi vuonna tai edes joskus 90 kilometriä, spontaani vastaukseni olisi ollut että en ikinä. Onneksi kukaan ei kysynyt, kun yleensä joudun syömään sanani noissa "en ikinä" -jutuissa :)


Puolipirkan korkeuskäyrä.

Aluksi olin innoissani, kun sain kerrankin hiihtää sitä vauhtia mitä huvittaa eikä sykkeitä tarvitse vahtia. Se taisi olla kivaa siihen asti kun reisissä alkoi ylämäet tuntua... Kun oli vielä 15 kilometriä matkaa maaliin, olisin ollut jo ihan valmis lopettamaan hiihtelyt. Olin siinä kohtaa kai aika puhki. Sitten kun matka taittui ja olikin enää alle 10 kilometriä maaliin, sain jonkun virtapiikin ja vähän tehoa lisää. Loppumatka menikin jo sitten mitä jaloista lähti kun ei enää tarvinnut säästellä.

Alla olevassa kuvassa olen maalissa. Olin niin puhki että en meinannut jaksaa hymyillä, pinnistin kuitenkin kuvaan iloisemman ilmeen.




Aikaa 45 kilometrin hiihtoon kului tänä vuonna oman kellon mukaan (virallisia tuloksia ei vielä omalta osaltani ole) 4:19. 

Toissavuonna kamalassa puurokelissä hiihdin aikaan 4:13 ja sitä edellisenä vuonna hyvässä kelissä mutta erittäin heikolla hiihtotaidolla aikaan 4:10. Tästähän voisi päätellä hiihtokuntoni laskevan kuin lehmän häntä, mutta kyllä tässä joku logiikka on. Lumeton viime vuosi näkyy taidoissa vieläkin, kun olen vasta neljä vuotta sitten alkanut opetella hiihtämään vapaalla tyylillä, välivuosi ei todellakaan kehittänyt hiihtotaitoa vaan taisin ennemminkin unohtaa kaiken. Tänä vuonna lumi oli kohtuullisen märkää ja laittoi sen verran vastusta, että ennätysaika jäi haaveeksi.

Ajasta viis, treeni oli hyvä ja reidet on nyt tyhjennetty Kyröskosken ja Tampereen välille. 

3 kommenttia:

  1. Jei, onnea hiihdosta! :) Olispa kiva joskus osallistua hiihtotapahtumaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Eilen hiihtäessä en ollut ollenkaan varma, oliko hyvä idea osallistua, mutta kyllä se on :) Kiva ottaa itsestään välillä ihan kaikki irti, hiihtäessä se onnistuu niin helposti!

      Poista
  2. Hei!


    Minun nimeni on Aino ja olen freelancer Promo logic:lla, netti media toimistolla. Olisimme kiinnostuneita lisäämään 2-3 lausetta ja linkin teidän sivullenne sovittuun hintaan vuodeksi.

    Olkaa hyvä ja ilmoittakaa jos tämä kuullostaa kiinnostavalta ja annan lisätietoja. Jos omistatte myös muita sivuja, olkaa hyvä ja liittäkää niiden URL osoitteet jotta voin käydä myös ne läpi mahdollista sopimusta varten.

    Kiitos ja pikaisiin kuulemiin!

    Ystävällisin terveisin

    Aino Nurminen
    nurmien.aino@gmail.com

    VastaaPoista