keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Tuleeko minusta Bigfoot? Lenkkari-inventaario.

12 paria lenkkareita. Ja haluaisin näitä lisää.

Onko tämä normaalia?


Kaikki on siinä.

Ninnin energianurkkaus heitti jokin aika sitten ilmaan kysymyksen, mitä tehdä vanhoille lenkkareille. Ninnin kirjoitusta lukiessani tunsin piston sydämessäni, noita vanhoja lenkkareitahan itseltäkin kaapista löytyy... Olen selitellyt tätä itselleni niin, että kaikille niille on jokin käyttötarkoitus. Tarkemmin lenkkareita syynättyäni ihan kaikille ei kyllä ole.

Aktiivisessa käytössä olevia kenkiä on 7 paria. Sisä- ja ulkokäyttöön. Yksi pari taitaa olla muuttunut enemmän vapaa-ajankengäksi kuin varsinaiseksi treenikengäksi.


Käyttökenkiä pitää olla useita.

Sitten on epämääräinen joukko omituisuuksia ja historian jäänteitä. Suunnistuskenkinä metsässä olen käyttänyt vanhoja Adidaksia, niissä on jo reikäkin varpaan kohdalla. Samat tossut ovat toimineet myös maastopyörällä flättipolkimilla ajaessa, niisä polkimissa kun on piikit niin ei viitsi parhailla tossuilla ajaa. Ja kun en omista sellaisia oikeanlaisia flättipoljinpyöräkenkiä joissa on paksu pohja. Niillä samoilla vanhoilla Adidaksilla kävin myös suossa uimassa Tough Mudder -karsinnoissa. Ei sinnekään parhailla tossuilla viitsinyt mennä.


Adidakset, joilla olen juossut ensimmäisen maratonini. Onhan sitä kengillä tunnearvoakin? Ei, hävitykseen, ei toimi ne kengät enää. Sitten on vanhat jumppatyttöaikaiset Niken sisätossut. Aavistuksen liian pienet ja muutenkin vähän kummalliset nykyiseen makuuni. Ne on olleet varastossa kaiken varalta. Minkä ihmeen varalta, kysyn nyt itseltäni.


Tälle porukalle pitänee tehdä jotakin. Kolme lähtee, kaksi jää.

Ykköstossut tällä hetkellä ovat On Running Cloudsuferit ja Racerit. Cloudsurferit alkaa olla jo aika paljon juostut, ne on kyllä todella hyvät mutta toisaalta tekisi mieli kokeilla seuraavaksi jotain muutakin. Racerit on olleet vähemmällä käytöllä ja hyvässä kunnossa, niillä mennään vielä lyhyitä kisoja.


Tämän hetken paraatitossut on On Runningilta.


New Balance -rivi. Ensimmäiset vihreät on suosikkini, niitä käytän vain sisällä. Ihanan väriset, kevyet ja ihanan pehmeät tossut!

Käyttökengistä näyttää löytyvän rivi New Balanceja ja Adidaksia. En ole erityisen merkkiuskollinen, mutta erityisesti Adidas on aina miellyttänyt omaa silmää. New Balancellakin on nykyään makeita värejä ja se on hyvä ja minulle sopiva kenkä.

Tiedättekö, jalkani on suurentunut. Kummallista, mutta totta. Joku vuosi sitten ostin kahdet New Balancet, toiset oli sopivat ja toiset oli tarkoituksella vähän isompaa kokoa, "maratontossut". En käyttänyt niitä maratontossuja pitkään aikaan ja vähän harmittikin että taisi sittenkin tulla ostettua liian isoa kokoa. Jossain vaiheessa kuitenkin kävi niin, että ne sopivat tossut tuntuivat vähän nafteilta ja maratontossuista tuli hyvät ja sopivat peruskäyttötossut. Ilmeisesti jalkaholvi laskee iän myötä. Kuluttaakohan juokseminen jalkaa niin että holvi madaltuu ja kengännumero suurenee?

Adidasrivi

Juoksuharrastukseni alussa juoksin pääasiassa Adidaksilla. Tällä hetkellä on vain kahdet Adidakset aktiivikäytössä. Rivin ensimmäiset violetit kaunottaret ovat ihanat! Malli on F-50 Adizero, taitaa olla kapeimmasta päästä Adidaksen malleja. Violeteilla ihanuuksilla juoksen radalla kun haluan mennä vetoja kovaa. Siihen tarkoitukseen ihan parhaat. Kepeä ja napakka kenkä.


Paljasjalkatossut ovat siirtyneet vapaa-aikakäyttöön.

Merrell Bare Accessit ostin Amerikan reissulta viime vuonna, halusin kokeilla millainen on barefoot-kenkä. Tämä malli on suunnattu aloitteleville paljasjalkajuoksijioille ja siinä on hiukan vaimennusta. Ihanat jalassa. Käytin jonkin verran näitä jumpalla, mutta nyt nämä ovat siirtyneet vapaa-ajan kengiksi. Esimerkiksi Berliinin maratonille matkustin näillä ja kävelin paljon kaupungillakin, vaikka kaupunkinkävelyyn oli toisetkin tossut mukana.

Pinkki nastari, monikäyttökenkä.

Lenkkareitani ihmetellessäni meinasin unohtaa Icebugit nastatossut. Näitä kulutin ahkerasti viime talvena kun ei päässyt hiihtämään. Näillä olen myös suunnistanut ja kävin keväällä juoksemassa Trail cupin osakilpailuja. Yllättävän monikäyttöiset kengät, en sitä ostaessani ymmärtänyt, mutta hyvä näin. Tänään viimeksi juoksin nämä jalassa kun kävin Tampere Trail Running -Facebookryhmän porukkalenkillä.

Viiltävän analyysin jälkeen päätin luopua kolmesta parista tossuja. Pari paria epämääräisestä porukasta jääköön vielä epämääräiseen suo-/suunnistus-/pihatöppönen-/flättipoljinkäyttöön.

Tarpeita on edelleen, erityyppisiä kenkiä näköjään pitää olla kun keksii harrastaa kaikenlaista. Hankintalistalla on suunnistus- ja maastojuoksukengät. Toistaiseksi olen niistä vain salaa haaveillut, tänään päivitin trail running -porukassa tietämystä sen verran, että näihin harrastuksiin kannattaa todella olla ihan omat kengät.

Ehkä tämä on aika normaalia.

2 kommenttia:

  1. Ei ollu ihme, jos tunsit piston sydämessä! :D Jonkin verran sullakin noita kaapissa on! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja onhan niitä edelleen, mutta nyt on kaikille jäljelle jääneille selitys ja käyttötarkoitus =)

      Poista