maanantai 23. kesäkuuta 2014

Vässykän valinta, dns

Mennäkö vai eikö mennä harkkakisaan, siinä päivän kysymys. En mennyt, oli liian kylmä (mamis, vässykkä, jänishousu, you name it). Olisin toisaalta niin kovasti halunnut kisata, olisin halunnut mennä vähän pois mukavuusalueelta, eihän sitä koskaan tiedä koska kisassa on jäätävän kylmä. Mutta ei helkkari, 10 astetta lämmintä, sataa ja veden lämpötila on joka tapauksessa alle 15 astetta. Luultavasti noin 13. Kuka sitä nyt näin mukavaa ihmistä kuin itseään haluaisi kiusata. Ei vaan, pelkäsin ihan oikeasti että jäädyn sinne veteen, kylmänsietokykyni ei ole mainittava. Ja flunssaa en kyllä aio nyt hankkia. Joten yleisön roolissa menin taas. Onhan tässä jo 2 harkkakisaa ollutkin ja minä olen reippaana tyttönä kannustanut kummassakin. No, tiedänpähän parhaat katselupaikat.

Kun kisayleisö pukeutuu näin, sää ei ole lämmin. Pipa päässä.

11 rohkeaa oli tänään viivalla, hatunnosto ja rispektit kaikille. Kovia poikia ja tyttö! Jestas sentään, katsomossakin paleli.

Kylmää pelkäämättömia triathlonisteja

Vesi ei käyttäytynyt uidessa normaalisti, se näyttikin jäiseltä ja jähmeältä. Mutta sieltä ne kaikki kovat triathlonistit vaan tuli rantaan. Eikä kukaan valittanut.

Eikä ne superihmiset vaihdossakaan mitään lisävaatteita laittaneet, kisapuvulla menivät. Itsehän olin suunnitellut vaihtopaikalle pukeutumisbuduaarin jos olisin osallistunut. Välihousuja en olisi ehkä laittanut, mutta hanskat nyt ainakin ja jonkin paidan tai takin. Jossa olisi mennyt tietenkin tuhottomasti aikaa...

Siitä vaan pyöräkengät jalkaan ja kypärä päähän.

Olin helpottunut kun kaikki olivat juoksemassa. Juostessa tulee ainakin lämmin!

Kalustoa poikineen.

Onneksi ei itsellä sentään ihan treenitön päivä ollut. Olin juoksutreeneissä ennen kisaa. Jos olisin osallistunut kisaan, olisi pitänyt singahdella kiiruulla paikasta toiseen ja juoksutreenikin oli sen verran kylmänkostea, että sen jälkeen piti ottaa lämmin suihku ja pukea paljon päälle. Selittelyt sikseen, mutta juoksutreeni oli kyllä taas ihan huippu! Tassuteltiin mäkeä ylös ja alas. Sain ylämäkitekniikkaan uuden ajatuksen, jonka avulla mäet saattavat nousta kevyemmin. Uudet tekniikkajutut ovat aina niin inspiroivia, että melkein tekisi mieli tästä vielä lähteä jotain ylämäkeä tahkoamaan. Ehkä nyt kuitenkin vaan sulattelen tätä ja kokeilen livenä jonain toisena päivänä.

Saadaan muuten ennusteen mukaan kohta muutama sateeton päivä, lämmintäkin melkein 15 astetta! Kyllä sitä ihminen on taas pienestä iloinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti