Lomalla Ameriikassa

Päivää pitkästä aikaa. Ylimenokausi pysyi jämptisti kuosissa, en hurvitellut omiani. Oli muuten erikoista kun perjantai-iltaisin oli tuntimäärä täynnä ja lauantai ja sunnuntai edessä ilman mitään urheilua... Ihan hyvin sain ajan kulumaan, se ei onneksi ole minulle ongelma. Sitten kun olisi voinut alkaa oikeasti treenaamaan, en ehtinyt. Neljän viikon ylimenokaudesta tuli kuusi viikkoa, mutta ei se haittaa. Nyt on jo näköpiirissä normalisoitumista. Ylimenokausi osui sinänsä hyvään saumaan, että olin muutenkin todella väsynyt. Karmea työstressi ja niin edelleen. Monta viikkoa odotin kahta asiaa: lomaviikkoa jenkeissä ja triathlonleiriä Nokialla. Tänään ne on ohi ja nyt vasta väsynyt olenkin :) Noiden tapahtumien väliin osui yksi yllättävä työmatka. 

Tämän viikon aikataulu oli siis seuraava: maanantaiaamuna klo 9 Helsinki-Vantaan lentokentällä, takana 7 tunnin aikaero. Päivä meni sumussa yksillä puolen tunnin päikkäreillä, iltayhdeksältä nukkumaan (nukuin kuin tukki) jotta jaksoin seuraavana päivänä puoliltapäivin lähteä Pietariin. Aikaeroa siis 2 tuntia toiseen suuntaan. Se tiistaipäivä olikin hyvä ja pirteä, mitä nyt sitten yöllä taas ei nukuttanutkaan. Valvoin ja ihmettelin kelloa pitkin yötä. Keskiviikkona olinkin aika zombie. Päivä kului selviytyessä, kuvittelin nukkuvani illalla junassa kotimatkalla. No sitten ei taas nukuttanutkaan. Kotona keskiviikkona olin vasta iltayhdentoista jälkeen, ei siis mitään toivoa ehtiä nukkua univelkaa pois. Torstaina aamulla kyllä väsyttikin niin, että nukuin pommiin. Olin vihainen kun puhelin soi, sitten tajusin, että ohhoh, kello onkin jo puoli yhdeksän. Onneksi ei ollut mitään ihmeellistä, suoriuduin töihin kunhan kerkisin. Torstai-iltana menin seuran uintitreeneihin herättelemään kroppaa, se oli shokki. Eipä ole uinti ollut aikoihin niin raskasta. Perjantaina vielä töitä, lähdin ajoissa kotiin että ehdin vähän nukkua ennen illalla alkavaa triathlonleiriä. Ei mikään optimiviikko!

Loma oli ihana, niinhän ne lomat aina on. Lennettiin New Yorkin kautta Vermontiin South Burlingtoniin. Siellä asuu ystävät. Käytiin tasan vuosi sitten kylässä siellä ja nyt taas. Viime vuonna piipahdettiin maistraatissa ennen lentoa, tänä vuonna lennolla vietettiin 1-vuotishääpäivää :)

Lomalla puuhailtiin kaikenlaista:

Syötiin hampurilainen, tietenkin. Amerikassa. Tämä yksilö on haettu Five Guys -kikkarista. Ei tuo ulkonäkö, mutta se maku :)

Juotiin kahvia, joka otetaan mukaan. Se alkoi tuntua viikon aikana ihan luontevalta. Suomessa take away -kahvikulttuuri ei ole vielä oikein juurtunut. Helsingissä bussissa kahvin juonti on ankarasti kiellettyä: uutinen.

Tuli talvi. Meni myös pikaisesti pois. Pari päivää tuuli Kanadan suunnasta jäätävän kylmästi, sitten lämpötila kohosi noin 10 asteeseen, viimeisenä päivänä oli +14 ja maantiepyöräilijät huristelivat lyhyissä varusteissa.

Kirjakaupan triathlonkirjatarjonta oli hyvä. Pari opusta tarttui mukaankin.

Nämäkin shoppailin. New Balance 750V2. Oli niin nätit.

Jorman urheilukaupassa oli kaikkea kivaa.

Vuorilla oli lunta ihan kunnolla. Tunnin ajomatkan päässä Burlingtonista on Stowe.

Siellä kaikki kuuluisat käy laskettelemassa.

Rinteet eivät olleet vielä auki, mutta porukka kiipesi jalkaisin rinteeseen, lumikengät jalkaan ja laudat selkään vaan. Päivän kertalasku oli ansaittu ylhäällä.

Mutta se, mitä minä ihastelin, oli hiihto! Ai että olis ollut komeeta suihkia menemään aurinkoisella ladulla!

Kesäkelillä tästä voi mennä autolla vuoritielle.

Coffee to go ja aurinkoiset rinteet. Suomipoika nauttii.

Komeeta maisemaa oli.

 

Vermontissa on Ben&Jerry's jäätelötehdas, käytiin tehdaskierroksella.

 Siellä niitä makuja on.

Olen suosikkimauissa pitkälti samaa mieltä: Oma ykkössuosikki on Chunky Monkey, Cherry Garcia on kakkonen. Sitten tulee Chocolate Chip Cookie Dough.


 Ainankin näitä kaikkia maisteltiin.

Ahkeran jäätelönsyönnin jälkeen oli energiaa käydä lenkillä.

 Etsiskelin metsäpolkuja, niitä ei kovin paljon ollut.

Metsän läpi meni asfalttitie.

 Juoksentelin pitkin poikin asuinalueita ja ihmettelin.

Isänmaallista.

 Vihreät vuoret. Nyt oli kyllä kaikista vähiten vihreä vuodenaika :)

 

 Kivoja reittejä löytyi.

 Tässä kävi niin että en tiennyt ihan tarkkaan missä olin ja alkoi tulla pimeä. Tuolla ei tunneta katuvaloja lainkaan, joten hetkellisesti tuli kiire laittaa tossua toisen eteen siihen asti kunnes osuin tutuille hoodeille joista tiesin löytäväni kotiin. Hyvä vk-osuus tuli sinne lenkille.

Church Street -kävelykatu Burlingtonin keskustassa.

 Jouluvaloja jo viriteltiin.

Ben&Jerry's, tietenkin. Suomalainenhan olisi halunnut tuolla jätskin kanssa kahvin, mutta kahvia ei ollut.

 Viihtyisää.

 Voin vaan kuvitella miten erilaista on kesällä kun kaikki terassit on auki.

Loma oli mahtava, ikävä jäi taas - toivottavasti nähdään pian uudestaan kummityttö ja koko muu perhe.