tiistai 24. maaliskuuta 2015

Määräviikko jatkui

Iloitsin viime tekstissä kivasti menneestä määräviikosta, 15 tuntia 20 minuuttia. Minulle se on oikein superhyvä viikko!

Minulla aina viikko alkaa maanantaista ja loppuu sunnuntaihin. Niin varmaan useimmilla muillakin. Sunnuntaina minulla oli viiden tunnin treeni, johon ajattelin treeniviikon huipentuvan.

Paitsi että maanantaina treenit jatkui, onhan maanantai aina ihan normaali treenipäivä. Ensin oli juoksutreeni urheilukentällä kylmässä viimassa ja vesisateessa, vai räntääköhän se oli. En tiedä, mutta maitohappoja haettiin. Ja hapokastahan se toden totta oli. Yksi juoksija tuli treeneihin myöhässä ja näki ensimmäisenä lajitoverinsa kaksinkerroin kentän laidalla. Siinä taisi vähän käydä mielessä että kannattaakohan tänne tulla...

Happotreenin jälkeen kävin kotona syömässä ja jatkoin punttisalille. Siellä tehtiin vatsajumppaa, käsijumppaa ja jalkajumppaa. Vähän ehdin venytelläkin.

Salijumpan jälkeen oli vielä uinti, ihan reipas nousevavauhtinen setti. Treeni, jonka nipinnapin ehdin tehdä tunnin aikana. Eilen meni pari minuuttia pitkäksi kun unohduin tauoilla rupattelemaan kuulumisia. Tämä treeni on sekuntipeliä eikä sen aikana paranisi paljon höpötellä. Kehtasin kumminkin tehdä treenin loppuun kun altaassa oli vielä muitakin mattimyöhäisiä. Muut uivat lötkötellen loppuverraa, minä painoin rähinäkaksvitosia täysillä :D

Treeniohjelmaa katsellessani vähän ihmettelin että miksi pitkä pyörä-juoksuyhdistelmä on tällä viikolla tiistaina kun se viime viikolla oli keskiviikkona. No, kai siinä on ajateltu minulle vähän vaihtelua. Sitten tajusin: ei, vaihtelusta ei taida olla kyse vaan määrästä! Viikkoahan ei välttämättä treenatessa tarvitse laskea maanantaista sunnuntaihin... Huomasin, että jos katson treeniviikkoani välillä keskiviikko-tiistai, niin hupsistaheijaa siinähän tulee 20 tuntia treeniä! Tässähän se varsinainen määräviikko vasta oli! 

Olipa hassua huomata, jos olisin huomannut tuollaisen määrän "normiviikolla" maanantain ja sunnuntain välillä, olisin voinut olla vähän kauhuissani. Nyt vaan ihmettelin, että jaa, ei se olo sitten tämän kummempi ole vaikka treeniä on paljon. 

Tänään siis oli treeniputken viimeinen setti: 3 tunnin pyörä ja tunnin juoksu. Pyörään sain seuraa ja matka meni mukavasti. Välillä paistoi vähän aurinko ja välillä satoi rakeita. Kropassa kyllä tuntui jo väsy, ja mietinkin pyörän loppupuolella että kunhan treeni on ohi niin makaan loppuillan pitkälläni sohvalla.

Tauon paikka.


No juoksuhan se taas virkisti niin että väsymys ei enää niin tuntunut. Olen kyllä tosin virkeämpänäkin joskus juossut. Mutta vauhti oli silti parasta koko viikon aikana pyöräilyn jälkeen, ihan samalla sykkeellä kuin muillakin kerroilla mutta vähän kovempaa. Tätä en tajua.



Yksi ikävä läheltä piti -kolaritilanne sattui, kun ajoin pyörällä suoraan risteyksessä ja takaa tuli auto joka kääntyi suoraan eteen. Onneksi vielä määräviikon päätteeksi löytyi jonkinlaisia refleksejä ja sain pyörän kääntymään, kosketusta ei tullut mutta ei se kaukanakaan ollut. Tarkkana saa kyllä liikenteessä olla. Jos jotain olisi sattunut niin eipä olisi paljon lohduttanut että se oli autoilijan vika. 

Positiivisena yllätyksenä mainittakoon että yhtäkään rengasrikkoa ei tänään sattunut! Olinhan varautunut kahdella sisäkumilla :)

Juostessa ihailin ilta-auringon värjäämää taivasta, pilvillekin tuli vaaleanpunaiset reunukset enkkaviikon kunniaksi! 



Huomenna pääsen hierojalle. Tarpeeseen tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti